P I E T A R I

Minulla oli onni ja kunnia vierailla Venäjän kauniissa kaupungissa, Pietarissa! 21.10 hyppäsin junaan kohti Espoota ja Akkunan järjestämälle matkalle luokkalaiseni, kahden tuntemattoman oppilaan ja yhden opettajan kanssa. Espoossa yövyimme Omnian Finns:issä. ja aamulla lähdimme matkaan Allegrolla Pietariin päin. Matkaamme liittyi muistakin eri kouluista henkilöitä ja loppujen lopuksi matkaan lähti 27 oppilasta ja opettajaa. Matkaan kuului myös tehtävä; kirjoittaa raportti, blogi-postaus tai tehdä power point -esitys. Olen ennen kirjoitellut blogia, joten blogin tekeminen ja postauksen väsääminen ei ole minulle mitenkään vaikeaa, joten tässä sitä ollaan. Haluan kertoa mitä kaikkea teimme matkalla sekä minun mielestä parhaat kokemukset.

Tiesin seuraavan viikon olevan mielenkiintoinen, mahtava ja varmastikkin ikimuistoinen kokemus - ja niin se olikin. Matkan aikana tutustuin näihin tuntemattomiin oppilaisiin ja reissu antoi minulle pari uutta ystävää! Saapumisestamme 22. päivä saakkaa, päivät ovat olleet tupaten täynnä tekemistä. Saavuimme Pietariin ja siirryimme juna-asemalta hotellillemme metrolla. Yövyimme Hotelli Moskovassa, neljän tähden hotellissa. Veimme hotellille tavarat, kävimme syömässä ja lähdimme shoppailureissulle ostoskeskus Galeriaan. Seuraavina päivinä pääsimme opastetulle bussikierrokselle Pietarin ympäri, pysähdyimme muutamassa kohteessa ottamassa kuvia ja pääsimme jopa Verikirkon (Kristuksen ylösnousemuksen katedraalin) sisälle. Kävimme shoppailemassa toisessakin ostoskeskuksessa, kävimme pienoismallimuseossa "Petrovskaya akvatoria", Eremitaašissa, tutustumassa paikallissessa koulussa sekä Sokoshotellissa. 

Koko viikko oli huikea, mutta mikä oli kaikken parasta?

_____________________________________________________________________________

DANS LE NOIR?

Pilkkopimeä ravintola, jota löytyy vain viisi maailmasta. Ravintolaan mentäessä valitaan menu neljästä vaihtoehdosta - valkoinen; yllätysmenu, punainen; lihamenu, sininen; merellinen menu tai virheä; kasvismenu. Lisäksi halutessaan voi ostaa myös itselleen juoman ja valita sen suuresta viini, cocktail, mocktail, mehu ja limsa valikoimasta. Ruokailutilaan siirrytään pimeän labyrinttimäisen käytävän läpi tarjoilijan avustuksella. Kaikki tarjoilijat kaikissa Dans Le Noir ravintolassa ovat osaksi tai kokonaan sokeita. Syödessämme ravintolassa saimme nähdä kuinka he näkevät maailman, sillä emme nähneet siellä yhtään mitään. Uskomatonta on, kuinka he ilman näköä pystyvät tarjoilemaan niin ammattimaisesti ja mahtavasti. Meille jopa pelkkä syöminen oli vaikeaa, kun ei nähnyt edessä olevaa lautastaan. Se, että pitäisi pystyä kävelemään ympäri ravintolaa sekä tarjoilla ruokia ja juomia asiakkaille kaatamatta niitä heidän päälleen kuulostaa minulle aivan mahdottomalta tehtävältä.

Me valitsemme 3 ruokalajin aterian ja minä otin vihreän menun. Juomaksi otin “French Kiss” mocktailin ja se oli erittäin hyvää. Ruoka oli keskivertoista, ei mitenkään huippuluokkaa mutta syötävää. Ennen syömistä ja syömisen aikana et tiedä yhtään mitä lautasellasi on, vasta syötyäsi saat kuulla tarkan menun aterioistasi. Alkuruoasta en hirveästi välittänyt, mutta pääruoka oli erittäin makoisaa. Jälkiruoka taas jäi syömättä, kun en siitä oikein tykännyt. Vaikka ruoka ei ollutkaan välttämättä hintansa väärti, kokemus oli joka ruplan arvoinen.

Millaista oli syödä pimeässä?  Vastaus: erittäin mielenkiintoista. Aluksi silmiä särki, mutta kun pimeyteen tottui, särkeminen loppui. Kun istut useamman tunnin täysin pimeässä, mustassa tilassa, herää mieleen monia ajatuksia. Minulle tuli vahvasti esiin luottamusongelmat. Olen kasvisyöjä ja koko ruokailun ajan mielessäni oli pelko, että minulle annettiinkin väärä lautanen tai ehkäpä kokki ajatteli, että voi laittaa lautaselle mitä vaan kun enhän minä sitä näe. Alkuvaiheessa tuli myös hieman ahdistusta esiin ja tuntui olevan täysin tarjoilijan armoilla, sillä ainoastaan hän osasi ohjata meidät sieltä pois. Jos penkistään nousisi ja lähtisi vaeltamaan ympäri ravintolaa, helpostihan siinä eksyisi, eikä ajatus ollut mitenkään mukava. Loppua kohden aloin nauttimaan pimeydestä. Ei ollut väliä miltä näytti tai kuinka siististi söi, sillä kukaan ei nähnyt sinua. Se oli jollain lailla vapauttavaa ja rentouttavaa!

Tilassa ei saanut ottaa kännykkää esiin, ettei ravintolassa näkyisi pienintäkään valoa ja pilaisi koko ravintolan ideaa. Joten pakostakin tulee juteltua seuralaistensa kanssa. Se oli todella kivaa vaihtelua normaalin ruokailutilanteisiin, jossa suurimmaksi osaksi tulee räpläiltyä puhelinta. Nyt sai oikeasti puhua asioista, vaikka emme kaikki toisiamme tunteneet kovinkaan hyvin.

Pois lähdettyämme pieninkin valo tuntui erittäin kirkkaalta. Ravintolassa syömisen sanotaan olevan “silmiä avaava kokemus” ja sellainen se todellakin oli. Jälkeenpäin osaa olla kiitollinen kyvystään nähdä, ja tajuaa kuinka helppoa elämä on, kun näkee minne kävelee ja mitä suuhunsa ruokapöydässä laittaa. Suosittelen ehdottomasti käymään tälläisessä ravintolassa, jos vain suinkin on mahdollista!

_____________________________________________________________________________

SMOLNAN LUOSTARI

Vaikka me ei päästykkään käymään Smolnan luostarin sisätiloissa, sen näkeminen läheltä oli jo aivan mahtavaa. Smolnan luostari on mielestäni henkeä saplaavan kaunis. Niinkuin oppaammekin sanoi, se muistuttaa vähän hääkakkua ja tästä syystä monet käyvät ottamassa hääkuvansa luostarin edessä. Toden totta, paikka on upea. Ja todellakin tulevaisuudessa Pietarissa taas vieraillessani, tulen käymää Smolnan luostarilla vielä uudestaankin, ehkä jopa ihan sisätiloissa.

Tälläisestä kohteesta ei voikkaan sanoin paljon kertoa, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Jos sinulla on mahdollisuus vierailla Smolnan luostarissa, edes ulkopuolella, todellakkin kannattaa!

_____________________________________________________________________________

SAINT PETERSBURG MYSTERIES

Kävimme osalla porukalla Saint Petersburg Mysteries nimisessä paikassa. Siellä kiertelimme huoneesta toiseen, ja joka huoneessa meille kerrottiin tarinan sekä näytelmän muodossa Pietarin historiasta. Vaikka odotukseni paikasta olivat ihan erinlaiset, se oli kyllä kiva kokemus. 

Historia on aina mielenkiintoista, varsinkin kun se kerrotaan tälläisellä tyylillä. Jokainen henkilö oli täysillä roolissaan alusta loppuun. He pahoittelivat huonoa kielitaitoaan, mutta siitä huolimatta yrittivät tosissaan puhua englantia mahdollisimman sujuvasti ja selkeästi. Miinus paikassa oli sen lyhyys. Odotin sen olevan paljon pidempi ja kestävän paaaljon kauemmin. Kuitenkin hyvillä mielin lähdin takaisin hotellille päin, sillä se oli erinlainen kokemus enkä uskonut näkeväni tälläistä matkalle lähtiessäni.

__________________________________________________________________________

Tämä reissu innosti minua niin paljon, että aion jatkaa venäjän kielen opiskelua ja mahdollisesti mennä Pietariin tulevaisuudessa työssäoppimaan. Matka Pietariin oli aivan mahtava kokemus ja siitä haluan kiittää kaikkia opettajia sekä oppilaita, jotka olivat matkassa mukana. Erityiset kiitokset Akkuna-verkostolle, joka teki matkan mahdolliseksi! 

#akkunavenäjälle